Nykyään, Tv:n kykyjenetsintäkilpailuista pinnalle putkahtaa monenlaisia persoonia, erintyisesti laulajia. Näiltä nuorilta teini-idoleilta ei tänä päivänä veloiteta vain hyvää lauluääntä, pitää olla myös tyyliä. Suomi on alkanut ottaa ulkomailta mallia ja nykyään jokaiselta nuorelta laulajalta löytyy stylistit. Enään ei pelkällä musiikilla sanomaansa ja persoonallisuuttaan esille tuoda, vaan pukeutumisellakin yritetään avittaa musiikkiaan ja itseään esiin.
Amerikassa laulajan tyyli on yksi peruskäsite musiikkibisneksessä, heistä jotkut voivat olla jopa tyyli-ikoneita. Rihannan graafista polkkatukkaa ihannoidaan, kun taas Chirstina Aguleiran räväkkää klassisuutta kopioidaan. Pukeitumisen tulee olla oman musiikkinsa oloista, sillä tyylillä edustetaan musiikkiaan.
Suomessa suosituimmat laulajat ovat yleensä miespuolisia, mutta nykyään myös nuorta tyttöenergiaa alkaa puskea pinnalle. Suosion kriteerit ovat tosin sijoittuneet hiukan eri tasoille, kun esimerkiksi Paula Koivuniemen tai Katri Helenan aikoihin. Tyyliä aletaan katsoa enemmän. Persoonaton naamakuva levyn kannessa ei vältämättä myy enään niin hyvin, levyn ulkoasunkin tulee olla yhä enemmän ja enemmän laulajan tyylin tai ainakin imagon mukainen.
Musiikin lisäksi, idoleissa katsotaan myös ulkoisia puolia ja omaan lemppariin halutaan samaistua, joten tyyliä lähdetään jäljittelemään.
Vaikka tätä astetta pinnallisempaan suuntaan menevää bisnestä on vielä aika vaikea huomata, itse olen kiinnittänyt huomiota ulkomaalaisten starojen lisäksi myös kotimaisiin laulajiin, tuttuihin ja tulokkaisiin, joiden tyylit ovat hakemassa omaa suuntaansa, musiikkinsa kautta.

Muutama vuosi takaperin, Jenni Vartiainen osallistui Popstars kilpailuun ja pääsi voittajabändiin, Gimmeliin. Tämän tekemällä tehdyn, mega-ihkun tyttöbändin tyyli, sekä musiikki oli aivan hakoteillä ja hyvin hyvin keskinkertaista. Kunhan vain jotain kivaa oli päällä ja laulu kulkee, kaikki oli hyvin.
Pian bändi kuitenkin lopetti ja kaikki tytöt siirtyivät tekemään omia juttujaan, mutta Jenni, muutaman vuoden poissa olonsa jälkeen, palasi musiikin pariin. Tällä kertaa tosin aivan erilaisen tyylin kanssa; pitkät hiukset keskijakauksella muistuttavat monen Hollywood-perhosen hiuskuontaloa sekä satiiniset glamourmekot henkivät punaisen maton tunnelmaa. Käsikorutukokset ranteissa ja paljettisten patellavöiden käyttö kertovat "uuden" Jennin (tai ainakin hänen stylisitin) tietävän edes jotain muodista ja trendeistä.

Tyylin tärkeyden kasvamista voi myös huomata esmerkiksi PMMP:n tytöiltä, joiden värikäs ja räväkkä musiikkityyli alkaa näkyä myös heidän pukeutumisessaan. Jos on ns. friikkiä musiikkia, on myös friikkiä tyyliä.
Hanna Pakarisen tyyli on maskuliinisen naisellinen rokahtavineen vivahteineen, aivan kuten hänen musiikkinsa. Anna Abreun, hänkin Idolsista ponnahtanut, tyylissä (kyllä olen seurannut sitäkin! :D) voi huomata hänen musiikkiaan. R'n B, soul ja blues henkinen style saadaan ihkuilla kevyillä kesämekoilla ja lökäpussihousuilla. Älä unohda tennareita!
Pitää kuitenkin muistaa, että kaikkien näiden tyylien takaa löytyy stylistit, mutta se ei olekkaan pääasia. Oudompaa on se, että suomalaisilta laulajilta nykyään edes löytyy stylisitit! Musiikki ja pukeutuminen alkavat olla yhä lähempänä toisiaan, aletaako me suomalaiset ottamaan muusta maailmasta mallia? Se nähdään..
Mitä mieltä sinä olet musiikin ja tyylin yhdistymisestä? Ovatko nämä nuoret suomalaiset laulajat sekä heidän stylistinsä onnistuneet pukeutimisessaan? Onko sillä edes väliä, miten suomalainen laulaja pukeutuu? Entä kuunteletko oikeasti ketään kotimaista laulajaa?